Uuden talon piha on usein pitkäänkin kovin keskeneräisen näköinen. Siltä meidänkin pihamme minusta välillä tuntuu. Mutta kun miettii aikaa tästä vuosi taaksepäin, niin onhan täällä tapahtunut vaikka mitä. Vuosi sitten meillä ei edes ollut vielä pihaa.
Pihanrakennushommat alkoivat toden teolla viime heinäkuussa. Istutusalueille rakennettiin muurikivireunuksia ja -pengerryksiä, nurmikko kylvettiin, sokkelinvierustat täytettiin mukulakivillä, istutettiin puita ja pensaita ja perennoja.
Tänä kesänä olen istuttanut lisää kasveja, paljon uusia perennoja sekä marjapuskia ja hedelmäpuita. Mieheni rakensi minulle kasvimaalle viljelylaatikoita. Vielä olisi tarkoitus hankkia tänä kesänä etupihalle asfaltti ja rakentaa takapihan terassille portaat sekä kaide.
Joskus tulevaisuudessa laitetaan pihalaattoja, rakennetaan pergolaa, tehdään kesäkeittiötä ja ehkäpä jossain vaiheessa saadaan kasvihuonekin. Pihahan kun ei koskaan ole valmis, vaan aina on jotain pientä projektia mielessä. Kaiken keskeneräisyydenkin uhalla on hyvä kuitenkin muistaa, että pihan ei ole tarkoitus olla työleiri, vaan siitä saa nauttia vaikkei se valmis olisikaan.
